Olipahan päivä. Olin lähdössä vanhempien luota takaisin kotiin Joensuuhun ja olin noin puolisen tuntia ajellut, kun minun autosta alkoi kuulumaan omituinen naksutus. Pysäytin sitten auton heti tien penkkaan ja konepellin alta nousi mukava pikku savupilvi. Konepellin siinä nakkasin sitten auki ja soitin iskälle että auto levisi tien poskeen. Iskä sanoi että ootteleppa hetki, hän ottaa kanisteriin vettä ja tulee pelastusreissulle, että lisätään vettä ja matka jatkuu. No eipä siinä minun tuurilla pelkästä nesteestä ollutkaan kyse, vaan syyläri oli haljennut. Voitte uskoa että tuli taas pieni hädänpoikanen siinä tien poskessa, järkyttävässä helteessä kun koiratkin läähätti takapenkillä ja puhelimesta oli akku viittä vaille finaalissa. Pikkutilkka vettä oli onneksi mukana jota sitten koirille siinä juotin odotellessa. Oli muuten aika mielenkiintoista seisoskella siinä höyryävän/savuavan auton vieressä eikä yksikään ohikulkija edes hiljentänyt vauhtia kohdalla saati kysynyt että tarvitsenko apua? Tämä on varmaan kamalaa sukupuolirasismia, mutta olen sentään nainen ja kai kaikilla on oletuksena ettei naiset ymmärrä autoista kauheasti!? Piristääkseni hieman itseäni siinä sitten tuijotin tiukasti jokaista ohimenevää autoa ja muutamalle kovasti töllöttävälle meinasin vilkuttaakin.

Huomaatteko muuten kuvassa mitään hassua? :0)

No mutta, iskä siis saapui kanisterin kanssa ja huomasi sen haljenneen syylärin. Eipä muuta kuin iskä Kaarinan rattiin ja minä siirsin koirat vanhempien autoon toipumaan. Siinä sitten perätysten ajeltiin ja muutaman kerran pysähdyttiin antamaan Kaarinalle janojuomaa että päästiin porukoiden luo. Siitä Kaarinan kuumottava matka jatkui sitten huollettavaksi. Toivottavasti nyt en kauaa joutuisi autoa odottamaan, sillä porukat lainasi omaa autoaan sitten minulle että pääsen liikkeelle ja että pääsin tänään kotiin. Ja toivottavasti selvitään pelkällä syylärin vaihdolla, eikä sieltä ole ylikuumenemisen takia mennyt jotain muutakin.

Ainiin, siinä sitten kun oltiin viety auto huoltoon niin huomasin että minun lompakko jäi Kaarinaan. No isi sitten lähti hakemaan sitä. Kävin saunassa ja lähtökuopilla huomasin että jaahas, Kaarinassa on myös minun kotiavaimet. Eli eikun heittämään reissu taas Kaarina-rukan kautta ja autosta löytyi myös mokkula. Vaan jos auton piti taas kertaalleen hajota (edellisestä autosta hirtti moottori vuosi sitten kevättalvella kiinni..) niin kiva että hajosi nyt eikä tulevan lauantain keikkareissulla! :0)

Eilen muuten polkasin paljasti jaloin koiranp*skaan. Varsin loistava alkuviikko takana! :-D Odotan innolla huomista.

Öitä!