Täällä ollaan, ollaan ollaan. Edellisestä postauksesta on taas tainnut hurahtaa useampi viikko, mitähän tässä välissä olisi tapahtunut? Ainakin Tipsun kanssa jouduttiin viikko sitten menemään taas lääkäriin oksentelemaan, kun Tipsu kaiveli minun työlaukusta suklaanmakuisen proteiinipatukan :( No eihän siinä taas muuta voinut kuin lähteä ottamaan piikkiä kankkuun ja oksentelemaan myrkyt pois vaikka Tipsu ehti syömään patukan päältä parin sentin kokoisen palan suklaakuorrutetta. Jospahan nyt hetki menisi ilman seuraava oksentelureissua, eivät nuo niin mukavia ole. Eivätkä edullisia, tuli taas patukalle hintaa :0) Pipsa voi hyvin ja on Tipsun tulon myötä virkistynyt paljon. Hän jopa yrittää Tipsun mukana leikkiä, joka on erittäin hellyttävän näköistä. On ne vaan niin rakkaita nuo turilaat. Ja Helmiä on edelleen päivittäin ihan kamala ikävä.

Muuten elämä kulkee tällä hetkellä tasaista polkua, mutta onneksi ensi vuonna on taas tulossa uusia haasteita ja vähän äksöniä eloon! Lähden töiden ohella opiskelemaan ja ensi vuoden alusta saadaan toivottavasti taas keikatkin käyntiin. Tämä vuosi on mennyt aivan järkyttävää vauhtia ja huomasin, että meillä on kohta ollut vuoden mittainen keikkatauko. Hui!! Mutta elämän oikuille ja ihmisten elämäntilanteille ei voi mitään, eteenpäin kuitenkin mennään. Kesällä ja syksyllähän olimme studiossa ja biisien pitäisi valmistua lähiaikoina. Sittenpä pääsee sitten jännittelemään minkälaisen vastaanoton biisit saa! Enitenhän niiden julkaisussa jännittää, että ne ovat pääosin omaa käsialaa. Ja omat tekeleet ovat kovin henkilökohtaisia, se on hieman kuin antaisi tuntemattomien ihmisten lukea päiväkirjaansa. Minulle on ollut aina iso kynnys esitellä omat biisiaihiot jo bändille työstettäväksi. Joten voitte uskoa että omien biisien virallinen julkaisu saattaa aiheuttaa useammankin väliinjääneen sydämenlyönnin :0) Mutta syksy näyttää mitä tuleman pitää.

Söin eilen pitkästä aikaa pikkuisen suklaata ja sipsejä ja tänään jysähti päälle ihan kamala migreeni. Minun piti käydä soittotreenien jälkeen tänään salilla ja lenkillä, mutta niinpä vain törötän kotona tässä pikkuhiljaa kyllästyttämään alkavassa pääkivussa.

Loppuun vielä fiilistelyjä kesästä, kaipaan niin kovasti lämpöä jo nyt ettei mitään järkeä! Tämä alkaa olla se aika vuodesta, kun iskee seuraavat puoli vuotta kestävä kestopalellus päälle. Hyi!!

Kesä, tule nopeasti takaisin!!