Hellurei ja hellät tunteet! Jälleen kerran aloitan postauksen pahoittelulla, koska blogin päivittäminen on viime aikoina jäänyt todella pahasti taka-alalle. Te ihanat jaksatte kuitenkin joka päivä käydä kurkkimassa uusia postauksia ja lukijamäärät ovat taas nousseet todella paljon, kiitos siitä! Minun läppäri on rikki, joten tällä hetkellä olen Jarkon koneiden varassa näiden postauksien kanssa. Enkä saa tällä koneella millä nyt kirjoitan lisättyä kuvia tekstiin jostain syystä.

Viimeksi postasin, kun meille sattui inhottava välikohtaus koirien kanssa läheisessä koirapuistossa. Noh, tarinahan jatkuu ikävämmän sorttisella tiedolla. Sain pari viikkoa sitten kuulla erittäin luotettavalta lähteeltä, että joku koiranomistaja oli käynyt samassa puistossa samana päivänä kuin minä kävin silloin syyskuun alussa ja milloin Tipsu söi puistosta piilotettua makkaraa. Kuulin, että omistaja ei ollut vienyt koiraansa lääkäriin ja koira oli alkanut sitten kakkimaan ja oksentamaan verta! Tarina jatkuisi vieläkin kauheammalla tavalla kyseisestä koiranomistajasta, mutta en sitä uskalla kertoa etten vain loukkaa kenenkään tuntemattoman henkilön yksityisyyttä. Sanonpahan kuitenkin sen, että poliisi on tietoinen asiasta ja koiraraukka tuskin lienee enää elossa. Eläinlääkäristä silloin sanoivat kun kävin siellä Tipsun hoitamassa, että rotanmyrkky on se myrkky joka aiheuttaa veren vuotamisen joka rööristä. Eli hyvin vahvasti voisi epäillä, että makkarassa tosiaan oli ollut myrkkyä. Luojan kiitos menin itse tutkimaan asiaa ja sain Tipsun välittömästi hoitoon. Kerroin tapauksista myös facebookissa ja ihan järkytyin, minkälaisen huomion epäilyni myrkkymakkaroista siellä sai. Tein päivityksen asiaan liittyen kahdesti ja yhteensä noita päivityksiä on jaettu melkein 1000 kertaa. Lisäksi paikallislehti Karjalainen teki jutun ainakin verkkolehteensä päivityksieni perusteella. Itse hieman säikähdin moista huomiota, koska jokainenhan tietää että kertomani asiat olivat vain minun mielipiteitä ja tulkintoja asiasta. Toivon kuitenkin, että tällä haloolla olisi ollut postiivisia vaikutuksia ja kaikki tämä huomio olisi ehkäissyt muita myrkytystapauksia. Kävin heti seuraavana päivänä kun selvisimme Tipsun kanssa asiasta säikähdykellä teippaamassa koiranpuiston oviin varoituslaput. 

Muuten elämään kuuluu ihan hyvää tällä hetkellä. Olen saanut taas treeni-innon päälle ja käynytkin useamman viikon ajan 3-5 kertaa salilla ja lenkkeillyt siihen päälle. Olen keventänyt ruokavaliota, mutta viikonloppuisin olen kyllä ottanut vähän turhankin rennosti. Nyt pitäisi saada vitosvaihde ihan kunnolla silmään niin, että sekä liikunnat että ruokailut menisivät yksi yhteen. Edessä on se sama urakka kuin viime keväänäkin jonka sitten sössin herkuttelemalla viimeistään siinä vaiheessa kun Helmi-rakas kuoli. Eli viitisen kiloa painoa pois ja sitten kohti lihasmassan lisäystä. Olen tässä miettinyt että kunhan saan ensin omin avuin nuo muutamat kilot pois, niin otan uudestaan itselleni personal trainerin. Kevät oli yllättävän helppoa aikaa tiputtaa painoa, kun oli joku kenelle piti tilittää kaikki syömiset, juomiset ja liikkumiset. Lisäksi oli ihan mahtavaa kun salilla oli lähes viikoittain joku tsemppaamassa ja pakottamassa ihan äärimmäisiin suorituksiin. Olen kyllä saanut salitreeneistä nyt syksyn ajan hyvin irti itsekin, ja kehitystä on tullut lyhyessäkin ajassa. Kun aloitin salin uudelleen noin kolme neljä viikkoa sitten, piti painoja tiputtaa reilusti siitä mihin ne jäi toukokuussa. Nyt painot ovat kuitenkin jo nousseet yli toukokuisen ja uusiin lukemiin, joten yllättävän nopeasti voimat kasvaa. 

Jonkin verran väsymystä on ollut ilmassa, unet ovat olleet kadoksissa taas pitemmän aikaa ja sen kyllä huomaa. Mustat silmänaluset tuntuu leukaperissä asti mutta eihän se auta. Töissä on paha vajaamiehitys työntekijöiden suhteen ja syksyn keikkajututkin pitäisi potkaista käyntiin. Ollaan aloitettu taas treenit syksyn tulevalla kokoonpanolla. Eli tekemistä olisi vaikka muille jakaa mutta jaksaminen ei kyllä kulje ihan käsikädessä kaiken tekemisen kanssa. Mutta, kyllä se siitä, eikö vain?! :0)

Nyt taidan lopetella ja alkaa imuroimaan. Tämä tyhmä syksy kulkeutuu koirien jaloissa sisälle saakka ja tuntuu että joka päivä saisi imuroida moneen otteeseen. 

Ihanan rauhallista ja aurinkoista sunnuntaita kaikille! :0)